Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Ilmakuva Länsiväylältä Espooseen päin. Merta, autotie, puita ja kauempana kerrostaloja.

Tavoitteena Euroopan ympäristöviisain maakunta

Uudenmaan visiona vuodelle 2050 on olla Euroopan ympäristöviisain maakunta vuonna 2050. Visio on määritelty maakuntaohjelmassa Ratkaisujen Uusimaa – Suomen suunnannäyttäjä, Euroopan edelläkävijä, joka linjaa maakunnan kehittämistä vuosille 2026–2029. Maakunnan kestävyystyötä ohjaa Ympäristöviisas Uusimaa -tiekartta, joka kokoaa yhteen maakunnan ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustyön strategiset tavoitteet ja toimintalinjaukset.

Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää systeemistä muutosta ja monihyötyisiä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta ja ilmastokestävyyttä edistetään Uudellamaalla toisiaan tukevina tavoitteina, jotka vahvistavat myös alueen elinvoimaa, hyvinvointia, kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Tiekartta tukee samalla vihreän siirtymän investointien ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamista.

Tiekartta vauhdittaa kestävyyssiirtymää

Työ järjestyy viiden teeman alle, joita ovat elinvoimainen luonto, maankäyttö ja rakentaminen, kestävä liikkuminen sekä energia- ja ruokajärjestelmä. Kestävyyssiirtymän mahdollistajina vahvistetaan luontoyhteyttä, kulttuurin roolia, kiertotaloutta ja kestäviä markkinoita sekä yhteistyötä, osaamista, tiedolla johtamista ja rahoitusta.

Tiekartan rakenne muodostuu viidestä päällekkäisestä kokonaisuudesta, joita täydentävät kiertotalous ja ilmastokestävyyden tavoitteet. 1. Monihyötyisyys – priorisoinnin tuki 2. Mahdollistajat – kestävyys­siirtymää tukevat toimet 3. Keskeiset järjestelmät ja virrat - Liikennejärjestelmä - Energiajärjestelmä - Ruokajärjestelmä Järjestelmiä kuvataan toisiinsa kytkeytyvinä ja kiertävinä kokonaisuuksina. 4. Maankäyttö ja rakentaminen – fyysinen perusta 5. Elinvoimainen luonto – ekologinen perusta Tiekartan läpileikkaavat kokonaisuudet: - Kiertotalous: toimii läpileikkaavana toimintamallina, joka yhdistää tiekartan eri osa-alueita. - Ilmastokestävyys: perustuu Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -toimintalinjauksiin.

Ympäristöviisas Uusimaa -tiekartan systeeminen rakenne.

Tiekartan linjaukset on sovitettu yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ilmastotavoitteiden, kansallisten ilmastotavoitteiden ja suunnitelmien sekä maakunnallisten ja seudullisten ohjelmien kanssa. Tiekarttaa ja sen toimintalinjauksia päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon ja yhteistyötarpeiden pohjalta.

Lähtökohtana systeeminen muutos

Kestävyystavoitteita ei voida saavuttaa yksittäisillä toimenpiteillä tai yhden sektorin ratkaisuilla. Tiekartan lähtökohtana on systeeminen muutos, jossa yhteiskunnan keskeisiä järjestelmiä ja niiden välisiä yhteyksiä pyritään uudistamaan samanaikaisesti.

Muutos koskee infrastruktuureja, teknologioita, investointeja, tuotannon ja kulutuksen tapoja, ohjauskeinoja, osaamista sekä toimintatapoja ja ajattelumalleja. Julkinen sektori toimii muutoksessa suunnannäyttäjänä ja mahdollistajana. Muutoksen toteutuminen edellyttää kuitenkin kuntien, valtion, yritysten, TKI-toimijoiden, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden yhteistyötä.

Systeemisen muutoksen ohjaavana periaatteena on monihyötyisyys. Sillä tarkoitetaan ratkaisujen tarkastelua siten, että niiden vaikutukset useisiin tavoitteisiin tunnistetaan samanaikaisesti.

Ilmastonmuutoksen hillinnän, luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja ilmastokestävyyden edistämisen sijaan erillisinä tavoitteina etsitään ratkaisuja, jotka vahvistavat useita tavoitteita yhtä aikaa. Samalla ne tukevat Uudenmaan hyvinvointia, elinvoimaa, kilpailukykyä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Tiekartan toimeenpanon tueksi on kehitetty monihyötyisyyden arviointityökalu. Työkalu auttaa tarkastelemaan ratkaisujen vaikutuksia eri kestävyystavoitteisiin sekä alueen elinvoimaan ja hyvinvointiin sekä sekä mahdollisia haitallisia ristikkäisvaikutuksia ja ristiriitoja.

Tuemme maakunnan ilmastotyötä muun muassa

  • koordinoimalla ja yhteensovittamalla alueellista ilmastotyötä
  • tuomalla esiin ja levittämällä ilmastotyön hyviä käytäntöjä
  • antamalla asiantuntijatukea kuntien ilmastotyöhön
  • tukemalla uusien hankkeiden valmistelua
  • pitämällä ilmastokysymyksiä esillä yhteistyöverkostoissa
  • seuraamalla maakunnan ja kuntien päästökehitystä ja tiedottamalla kehityksestä
  • edistämällä Uudenmaan tavoiteltua päästökehitystä tukevia ratkaisuja valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti.

Sivu päivitetty viimeksi: 5.11.2026